13.1.2012

Lastenhoitajan päiväkirja - hömppätauko


Kävin eilen kirjastossa. Matka kestää normaalioloissa 3 minuuttia, mutta tällä kertaa taisi mennä lähemmäs kymmenen. Polulla ei voinut jäämuhkuroiden ja vesiloskan takia kävellä eli painelin pitkin pusikoita. ONNEKSI tänään sataa taas lunta !

Vesisade ja pimeys masensivat kuitenkin, vaikka ajattelin alkuviikon Narniamaisen lumisadekävelyn vaikutuksen kantavan loppuviikkoon. Hyllystä lähti siis mukaan yksi kappale kevyttä lukemista, joka tosin osoittautui paljon vähemmän viihdyttäväksi kuin odotin.

Nicola Krausin ja Emma McLauhglinin kirjoittama "Nanny- lastenhoitajan päiväkirja" oli merkitty kirjastossa punaisella sydämellä romantiikaksi. Onhan kirjassa tietysti Nannyn pikaisesti kehittyvä suhde "Harvardin Namupalaan", mutta painopiste on tarinassa kyllä ihan jossain muualla. Nanny toimii lastenhoitajana superrikkaalle X:n perheelle. Perheen äiti on painajainen pahimmasta päästä. Äitinä kylmä ja etäinen, lastenhoitajaa lähinnä kalustoon kuuluvana orjana pitävä seurapiirirouva. Hän ei pidä työajoista saatikka työtehtävistä kiinni ja kippaa poikansa käytännössä Nannyn vastuulla. Nanny näännyttää itsensä sekä fyysisesti että emotionaalisesti tasapainoillessaan Rouva X:n yhäti kasvavien vaatimusten, tutkinnon loppututkielman ja uuden suhteen välissä.

Kirjan alkuasetelma tietysti on riskaabeli äitiyslomalaiselle, kun puhutaan lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista, ja minulla viihdytys loppuikin jossain kirjan kolmasosan jälkeen. Sen jälkeen lähinnä sydäntäni särki lapsen puolesta, halusin huitaista perheen vanhempia, jollain pesäpallomailaa painavammalla ja mietin auttaisiko ravistelu Nannya pitämään paremmin puoliaan. Silti luin kirjan loppuun. Kysymykseen siitä, johtuiko täysin turha yövalvominen minun kyvyttömyydestäni jättää kirja kesken vaiko kirjan vetovoimasta, veikkaisin vastaukseksi tuota ensimmäistä. Tiesin nimittäin, että erittäin todennäköisesti en tämän kirjan pariin enää palaisi, jos sen kerran suljen.

1 kommentti:

  1. Minä pidin tästä kirjasta yllättävänkin paljon, erikoinen yhdistelmä tavallaan chick litiä ja jotain ihan muuta. Samanniminen elokuva sitten taas ei ihan toiminut, siitä oli jätetty aika paljon kohtauksia pois, tietysti pakon edessä.

    VastaaPoista